Sain tässä taannoin minitehtävän: loimen luominen pieniin söpöihin minikangaspuihin. Löysin kotoa kätköistäni poppanaloimeksi sopivaa kalalankaa, josta loin tämän pikkuloimen.
Näistä pienistä pyörökangaspuista muistui mieleeni opiskeluajan kesätyöni paikallisessa pitäjäntupamuseossa. Kahtena kesänä olin siellä museoapulaisena toimien lisäksi rieskanpaistajankin apulaisena kesäperjantaisin. Oi niitä aikoja!! :D
Museolla työssä ollessani olin saanut tehtäväkseni kutoa punapoimintaliinoja museon kangaspuissa. Hiljaisille hetkille oli siis jotain puuhaa muutakin. Ne museon kangaspuut olivat tyypiltään vanhat (tietenkin) pyörökangaspuut. Muistaakseni koulussa sen malliset puut käytiin vain teoriassa läpi. Museolla sitten sain käytännön kokemusta niillä kutomiseen. Luhakin oli riippuvaa sorttia, joten alkuun sain hakea tuntumaa siihenkin, että kankaasta tulisi suoraa!
Näissä minipuissahan ei ole polkusia, kuten isommissa, vaan viriö avataan pyöräyttämällä "keskipalkin" nupista. Niidetkin ovat kiinteät joten käyttömahdollisuudet ovat siltä osin myös rajalliset.
Näissä minipuissahan ei ole polkusia, kuten isommissa, vaan viriö avataan pyöräyttämällä "keskipalkin" nupista. Niidetkin ovat kiinteät joten käyttömahdollisuudet ovat siltä osin myös rajalliset.
Museotuvan viereisessä rakennuksessa sijaitsi silloin Joutsenon käsityöneuvonta-asema joten siellä sitten kävin pellavaisen loimen luonnissa. Punapoiminnan tekeminen oli ja olisi edelleenkin mukavaa puuhaa. Jos vain aikaa saisin lisää vuorokauteen, kutoisin ja poimisin yläkerrassamme äitini vanhoilla puilla noita karjalaisia kuvioita! Puut ovat ihan pysytyssä koottuina odottamassa lointa ja kutojaa... Saattaapi miulta löytyä koulussa kutomani liinakin. Taidankin kotona penkoa liinavaatehyllyjäni ja ottaa valokuvia kudonnaisistani.
Mukavaa päivänjatkoa!
-anne-
Mukavaa päivänjatkoa!
-anne-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti